Mitä kuuluu? - Noooh, kaikenlaista.
"Mitä kuuluu? "Noooh, kaikenlaista. Paljon hyvääkin." Näin olen viime aikoina vastannut kysyttäessä kohtaamisissa vaikka kaupan käytävillä. Se on totuus. Kaikenlaista. Paljon hyvääkin. Samalla jättäen ne kurjat kuulumiset sanomatta ääneen. Toisaalta vastaan niin suojellakseni kysyjää, mahdollisia vaivaantuvia hetkiä. Keskustelu voidaan maitohyllyn edessä jättää tähän ja toivottaa kaikkea hyvää ja jatkaa matkaa. Vastaus kuitenkin antaa samalla kysyjälle mahdollisuuden esittää jatkokysymyksen, että mitä jää sen kaikenlaisen sisälle sen hyvän jälkeen. Kysyjälle jää vastuu kuulla mitä oikeasti kuuluu. Miksikö vastaan näin? No siksi, että vaivaantuneita hetkiä on ollut. Ja ne hetket ovat kurjia. Varsinkin kysyjälle. Haluan välttää nämä tilanteet, suojellakin ja toisaalta eihän aina haluakaan listaa terveyshuolista ja muista murheista luetella. Yhdelle vastaan yllämainutusti, toiselle ehkä sanon suoraan, että nyt on aika huono. Nyt leikin, että kysyit, emme seiso maitohyllyllä