Nokipannukahvia ja elämää

Lupasin kertoa miten luonto on hoitanut omaa hyvinvointiani. Täältä pesee.    Lyhykäisesti ensin mainittakoon, että monessa elämäntilanteessa luonto on ollut korvaamaton apu varsinkin mielenterveyden mutta myös fyysisen kunnon kanssa. Kun valmistauduin ylioppilaskirjoituksiin, kävelin metsätietä mökille lukemaan ja keskittyminen oli helpompaa. Kun valmistauduin armeijaan, kohotin kuntoani metsässä. Kun lapset olivat pieniä, jaksoin kaiken paremmin, kun vein meidät kaikki metsään. Kun opiskelin, sain parhaan vastapainon luonnosta ja meren rannalta. Kun lapseni sairastui syöpään, ajatukset ja tunteet oli helpoin käsitellä metsässä. Kun on kiristänyt lujaa, metsä on rauhoittunut. Kun on itkettänyt, luonto on lohduttanut. Ja nyt olen ollut uudenlaisen tilanteen edessä viimeisen reilun vuoden ajan. Voisi sanoa, että tämän vuoden ajan luonto on hoitanut, korjannut ja auttanut rikkimennyttä. Kerron siitä. Lyhyesti rikkimenneestä. Pitkittynyt krooninen stressi tarjosi oivan alusta

Meillä on nykypäivänä lääkettä moneen vaivaan, lähes kaikkeen kolotukseen. Purkista on helppo napata, lääkäristä saa reseptin ja jälleen hoidetaan vaiva pois päiväjärjestyksestä välttämättä oireen juurisyihin sen enempiä keskittymättä. Tai edes niitä selvittämättä. Helppoa. Ja lopulta aika lyhytnäköistä. Japanissa on herätty jo jokin aikaa sitten ja perustettu luonnonhelmaan lääkärikeskuksia, joissa lääkkeeksi määrätään metsäkylpyjä. Yksinkertaisesti metsäkävelyjä, oleskeluja metsässä. Lääkkeeksi määrätyt polut ovat eri mittaisia, erilaisissa maastoissa ja erilaisten puiden ja kasvien ympäröimiä. Vaivasta riippuen lääkäri määrää juuri tietyn polun käveltäväksi. Miksikö? Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät. Ja kaikkien helppo saavuttaa. Jo 10 minuuttia luonnossa alentaa verenpainetta, 20 minuutissa yleinen mieliala kohenee, tunnin luonnossa olon jälkeen keskittymiskyky paranee, kahdessa tunnissa kehon palautumismekanismit aktivoituvat. Ja onhan luonnolla kokonais