Ulos oppimaan!

 2.11. vietetään ulkoluokkapäivää. Jihuu!

Joku viisas on sanonut, että "mitäpä, jos olisikin jokaisen lapsen oikeus päästä luontoon ja hoitaa luontosuhdettaan". Ihana ajatus! Jokaisen lapsen oikeus. Myös koulupäivien aikana. Ja voisin viedä tämän pidemmälle: Myös aikuisten oikeus. Ei velvollisuus vaan oikeus vaalia luontosuhdettaan työpäivän aikana. 

Olen omassa työssäni jo useamman vuoden viettänyt ulkoluokkapäiviä ja tunteja. Vienyt siis opetuksen luontoon ja saanut huikeita tuloksia ja ennen kaikkea kokemuksia. Oppitunnit ulkona ovat erilaisia, vaativat valmistelua ja yllättävät joka kerta. Olen saanut työskennellä kokopäiväisesti ulkona, järjestää viikottaisia metsäpäiviä ja välillä yksittäisiä oppitunteja ulkona. Aina se on kannattanut.

 

Helposti ajatellaan, että ulkona opetellaan luonto -ja ympäristöasioita. Niitäkin toki. Ja myös ihan kaikkea muuta, mitä lukujärjestyksestä löytyy. Ja sen rinnalla elämää, kansalaistaitoja, ryhmässä toimimista ja varsinkin omaa paikkaa ympäröivässä maailmassa. Olen vuosien varrella opettanut luonnossa niin matematiikka kuin kieliä, ihmiskehon osia ja lukemista, tunnetaitoja ja draamaa. Ihan kaikkea on mahdollista opettaa ulkona, luonnossa. 

Oppiminen ulkona on hyvin käytännön läheistä. Kynää ja paperia ei juuri tarvita, oppiminen tapahtuu tekemisen kautta. Erilaiset tavat oppia pääsee vallalle ja oppimisesta tulee monipuolista. Ollaan aistien äärellä. Ollaan ympäristössä, joka on vapaa ylimääräisiltä virikkeiltä. Ja juuri se saa aikaan luovuuden vapautumista. Luovuuden äärellä oppiminen on helppoa. 

Parhaiten ulkoluokkaopetusta kuvaa erään oppilaan toteamus: "Hei, eihän me olla pidetty yhtään ympän tuntia eikä tehty yhtään tehtäviä!" Ja kun kävimme muistelemaan mitä kaikkea metsäpäivinä olimmekaan tehneet ja oppineet, huomasimme yhdessä, että olimmekin oppineet kaiken sisällön, mitä kirjasta löytyi ja vielä paljon enemmän. Ja kaiken käytännössä, melkein huomaamatta opitun, oppilaat olivat tallentaneet syvälle muistin syövereihin. 

Erityisen ilahduttavaa on lasten vahvuuksien esille tuleminen, kun oppimisympäristö siirretään luontoon. Oppilas, jolle luokassa työskentely voi olla haastavaa tai hälle, joka on luokassa hiljainen ja näkymätön, voi luonto ollakin ympäristönä sellainen, jossa hän ottaakin aivan erilaisen roolin, pääsee elementtiinsä. Luonto tarjoaa lapselle tilan olla oma itsensä. Luonnossa ollaan vapaampia. 

Mitä vaaditaan opettajalta/aikuiselta siirtää opetus ulos? Avoimuutta, uteliaisuutta, rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Ja toisaalta vain viitseliäisyyttä. Valmistelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on joustaa. Ulko-opetuksessa voidaan olla yksi oppitunti tai vaikka koko päivä.  Suunnitelma on hyvä olla, välitunnit luonnossakin hyvä muistaa. Eli suunnitellut opetustuokiot ovat tärkeitä ja aivan yhtä tärkeitä ovat vapaa hetket. Niissä tapahtuu suurin, näkyvin ja kaunein. Olen nähnyt sen monesti. Niissä hetkissä mielikuvitus herää, ryhmäytyminen siirtyy seuraavalle tasolle, luovuus kukoistaa ja lapset loistavat. 

 

Laminointi on hyvä. Vaikka muovia siinä onkin, säilyvät materiaalit pitkälle tulevaisuuteen. Kannustan kuitenkin myös luovuuteen: aina ei tarvita valmiita materiaaleja, ne voidaan löytää luonnosta tai toimia muistin avulla. Mielikuvitus käyttöön, vain taivas on rajana. 

 

 

 

Palataan alkuun: Jokaisen lapsen oikeus päästä ulos oppimaan. Niin kaunis ajatus. Mitä enemmän varjelemme ja annamme tilaa lapsen luontosuhteen kehittymiselle ja vahvistumiselle, sitä vahvempia ja tietoisempia tulevia aikuisia saamme. Ajattelen myös, että ulko-opetus antaa jokaiselle lapselle uuden, oivaltavan ja luovemman tavan oppia. 

Ulkona oppiminen on jokaisen lapsen oikeus, jonka mahdollistaminen on aikuisen kontolla. Otathan haasteen vastaan ja viet lapset ulos! Tulet kiittämään itseäsi, lupaan sen. Anna luonnon hoidella. Vie ensin vaikka tunniksi. Rakentakaa maja, tehkää taidetta, kirjoittakaa kävyillä, soittakaa kepeillä kiviin tai rakentakaa ihmiskeho ja opetelkaa kehonosat vaikka englanniksi. Ole luova ja samalla höllää!

Mitä parhainta ulkoluokkapäivää! 

 

Eväät! Olemme tehneet itse aina välillä evässämpylät ja jo vain ne maistuvat hyviltä luonnon helmassa.

Ryhmäytyminen, tunnetaidot, mielentaidot yhtä hyvin kuin taito- ja taideaineet onnistuvat hienosti ulkona.