Rakas joululehti


What do you want to do ?
New mail
Näillä sanoin olen aloittanut monena vuonna joka vuotisen perinteen, suvun joululehteen kirjoittamisen. Ihana perinne, joka juontaa vuosien taakse. Joka vuosi yksi tädeistäni ottaa vastaan papan syntymäpäivään, joulukuun alkuun mennessä suuren sukumme kirjoituksia. Joka vuosi tätini ja serkkuni kirjoittavat muiden luettavaksi kuulumisiaan. Kertovat miten vuosi on sujunut, suurimmat käänteet ja tapahtumat. Joka vuosi tätini huutelee vielä papan syntymäpäivän jälkeenkin puuttuvia kirjoituksia. Harmittelen aina hänen puolestaan. Onneksi jaksaa huudella. Joka vuosi jouluna saamme luettavaksi tämän Mummalan joululehden. Se luetaan kannesta kanteen ja säilötään kuin aarretta tuleville polville. 
 
 

 

 Aiemmin lehden ensi sivut koostuivat mumman kalenterimerkinnöistä. Hän merkitsi kalenteriinsa paljon asioita ja jouluna poimi niistä mielestään tärkeimmät kaikille julkaistaviksi. Joka vuosi oli ilahduttavaa löytää oma nimensä sieltä tärkeiden joukosta. Mumma varmasti tasapuolisuuden nimissä valitsi julkaistavat, ilahdutti näin kaikkien mieltä.

Papan pääkirjoitus on ollut tietysti aina kunniapaikalla lehdessä. Perheen pään viisaat sanat, totuudet, kuulumiset ja kannustukset. Hyvän tulevan toivotukset, rakkauden täyttämät.

Joululehteen kirjoittaminen on tärkeä perinne jouluvalmisteluissa. Minulla se on ollut yleensä marraskuun loppupuolen hommia. Viikonloppuaamun oma rauhaisa hetki. Aamu, jona sytytän kynttilät, keitän paljon kahvia ja laskeudun kuplaan muun perheen vielä nukkuessa. Tämä perinne antaa mahdollisuuden summata mennyt vuosi yhteen. Pysähtyä muistelemaan koko perheen vuotta, kunkin perheenjäsenen kuulumisia erikseen, peilata edelliseen vuoteen ja katsella tulevaan.

Joskus apuna on kalenteri, joskus edellisen vuoden lehti, joskus puhelimen valokuvat. Niiden kautta vuoden voi elää kuin uudelleen, pikakelauksella. Valita sieltä ne tärkeimmät ja merkityksellisimmät, jotka haluaa jakaa muiden kanssa. Joululehteen kirjoittaminen on toisinaan terapeuttistakin, hymyt ja kyyneleet nostattava toiminto. Siinä huomio kiinnittyy yleensä kehitykseen, päätapahtumiin, haaveiden täyttymiseen ja toisaalta myös suuriin suruihin ja pettymyksiin. Summattuna kuitenkin päällimmäiseksi jää hyvä.

Sain eilen käteeni tämän vuoden joululehden. Nojatuoli, teekupponen ja sukellus suvun kuulumisiin imaisivat mukanaan. Niin onnellinen olin lukiessani tarinoita. Jäin kaipaamaan puuttuvia. Omaa tekstiänikin luin kuin ensimmäistä kertaa. Vaikka monet jutut ja kuvat olivat vilahtaneet Facebookissa vuoden mittaan, ei mikään some-kanava voita tätä perinnettä.

Kirjoittelen vielä mukaelman joululehtitekstistä uuden vuoden kynnyksellä. Ei ole tikulla tökkimistä vaikka vanhoja muistelisi, kun katse on tulevassa. Muistoja tallennetaan, itselle ja tuleville polville. Elämää ja tulevaa historiaa. 

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapsikin sairastuu syöpään.

Se ei ole ohi, kun se on ohi

Pacing - lajeista haastavin